231Koko joukko nousi ja vei Jeesuksen Pilatuksen eteen 2ja alkoi syyttää häntä sanoen:

Juutalaiset päälliköt

Olemme todenneet, että tämä mies johtaa kansaamme harhaan. Hän kieltää maksamasta veroa keisarille ja sanoo olevansa Kristus, kuningas.

3Pilatus kysyi häneltä:

pontius pilatus

Sinä siis olet juutalaisten kuningas?

Jeesus vastasi:

jeesus

Sinäpä sen sanot.

4Pilatus sanoi ylipapeille ja väkijoukolle:

Pontius Pilatus

En löydä mitään syytä rangaista tätä miestä.

5Mutta he pysyivät lujasti kannassaan ja sanoivat:

Juutalaiset päälliköt

Hän villitsee kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti.

6Tämän kuultuaan Pilatus kysyi, oliko mies galilealainen. 7Saatuaan tietää, että Jeesus oli Herodeksen hallintoalueelta, hän lähetti Jeesuksen Herodeksen luo, koska tämäkin oli niinä päivinä Jerusalemissa. 
8Kun Herodes näki Jeesuksen, hän ilahtui kovasti. Hän oli näet jo kauan halunnut nähdä Jeesuksen, koska oli kuullut hänestä ja toivoi, että saisi nähdä hänen tekevän jonkin ihmeen. 9Hän esitti Jeesukselle monia kysymyksiä, mutta Jeesus ei vastannut hänelle mitään. 10Ylipapit ja kirjanoppineet olivat tulleet paikalle ja syyttivät Jeesusta kiivaasti. 11Silloin Herodes ja hänen sotilaansa alkoivat kohdella Jeesusta halveksivasti. Kun he olivat pilkanneet häntä pukemalla hänet loisteliaaseen pukuun, Herodes lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen. 12Sinä päivänä Herodeksesta ja Pilatuksesta tuli ystävät. Aikaisemmin he olivat olleet toistensa vihamiehiä. 
13Pilatus kutsui koolle ylipapit, hallitusmiehet ja kansan 14ja sanoi heille:

Pontius Pilatus

Te toitte tämän miehen minun eteeni syyttäen häntä kansan villitsijäksi. Minä olen teidän läsnä ollessanne tutkinut häntä enkä ole todennut häntä syylliseksi mihinkään, mistä te häntä syytätte. 15Ei myöskään Herodes, sillä hän lähetti tämän miehen takaisin meidän eteemme. Hän ei ole tehnyt mitään, mistä ansaitsisi kuoleman. 16Kuritettuani häntä minä siis päästän hänet vapaaksi. 17[Hänen oli näet aina juhlan aikana vapautettava heille yksi vanki.] 

18Silloin he huusivat kaikki yhdessä:

Väkijoukko

Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!

19Barabbas oli heitetty vankilaan kaupungissa puhjenneen kapinan ja murhan takia. 20Pilatus puhui heille uudestaan, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen vapaaksi. 21Mutta kansanjoukko huusi vastaan:

Väkijoukko

Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!

22Pilatus puhui heille kolmannen kerran:

Pontius Pilatus

Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole löytänyt mitään syytä tuomita häntä kuolemaan. Kuritettuani häntä minä siis päästän hänet vapaaksi.

23Mutta he painostivat Pilatusta kovilla huudoilla vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi, ja heidän huutonsa pääsivät voitolle. 
24Niin Pilatus päätti, että heidän vaatimuksensa täytetään. 25Hän vapautti miehen, jota he vaativat ja joka oli heitetty vankilaan kapinan ja murhan takia, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallalleen. 
26Kun sotilaat olivat viemässä Jeesusta pois, he ottivat kiinni Simonin, erään kyreneläisen miehen, joka oli tulossa pellolta, ja panivat hänet kantamaan ristiä Jeesuksen jäljessä. 
27Jeesusta seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä. 28Mutta Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi:

jeesus

Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne. 29Sillä päivät tulevat, jolloin sanotaan: ’Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet.’ 30Silloin sanotaan vuorille: ’Kaatukaa meidän päällemme’ ja kukkuloille: ’Peittäkää meidät.’ 31Jos näin tehdään vihannalle puulle, mitä sitten tapahtuu kuivalle!

32Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin Jeesuksen kanssa surmattavaksi. 33Kun saavuttiin paikalle, jota kutsutaan Pääkalloksi, sotilaat ristiinnaulitsivat siellä Jeesuksen ja pahantekijät, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. 34[Mutta Jeesus sanoi:

jeesus

Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät. ]

Sotilaat jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa. 
35Kansa seisoi ja katseli. Hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat:

Juutalaiset päälliköt

Muita hän on auttanut. Auttakoon nyt itseään, jos hän on Jumalan Voideltu, se valittu.

36Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He menivät hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä 37ja sanoivat:

Roomalaiset sotilaat

Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi.

38Hänen päänsä yläpuolella oli myös kirjoitus: ”Tämä on juutalaisten kuningas.” 
39Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi häntä sanoen:

Paatunut pahantekijä

Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä!

40Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen:

Katuva pahantekijä

Etkö sinä pelkää edes Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? 41Me tosin kärsimme oikeudenmukaisesti, sillä me saamme, mitä tekomme ansaitsevat, mutta tämä ei ole tehnyt mitään pahaa.

42Sitten hän sanoi:

Katuva pahantekijä

Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.

43Jeesus sanoi hänelle:

jeesus

Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa.

44Oli jo noin kuudes tunti. Silloin koko maan ylle tuli pimeys, jota kesti yhdeksänteen tuntiin asti, 45sillä aurinko oli pimentynyt. Temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia, 46ja Jeesus huusi kovalla äänellä:

jeesus

Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.

Sen sanottuaan hän antoi henkensä. 
47Kun sadanpäällikkö näki, mitä tapahtui, hän antoi kunnian Jumalalle sanoen:

Sadanpäällikkö

Tämä mies oli todellakin vanhurskas.

48Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintaansa ja menivät pois. 49Mutta kaikki Jeesuksen tuttavat – myös naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta asti – seisoivat kauempana katselemassa tätä kaikkea. 
50Muuan Joosef-niminen mies, joka oli neuvoston jäsen, hyvä ja hurskas mies, 51ei ollut hyväksynyt neuvoston päätöstä ja tekoa. Hän oli kotoisin Arimatiasta, juutalaisten kaupungista, ja odotti Jumalan valtakuntaa. 52Joosef meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. 53Otettuaan sen alas ristiltä hän kääri sen liinavaatteeseen ja pani kallioon hakattuun hautakammioon, johon ei vielä ollut pantu ketään. 54Silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamassa. 
55Naiset, jotka olivat tulleet Jeesuksen kanssa Galileasta, seurasivat Joosefin perässä. He katselivat hautaa ja näkivät, kuinka Jeesuksen ruumis pantiin sinne. 56Palattuaan kotiinsa naiset tekivät hyvänhajuisia yrttivoiteita ja öljyjä, mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.
241Ensimmäisenä sapatin jälkeisenä päivänä naiset menivät varhain aamulla haudalle vieden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrttivoiteet. 2He huomasivat, että kivi oli vieritetty pois haudan suulta, 3mutta sisälle mentyään he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. 4Kun he olivat tästä ymmällä, niin yhtäkkiä heidän edessään seisoi kaksi miestä säteilevän kirkkaissa vaatteissa. 5Naiset pelästyivät ja kumartuivat kasvoilleen maahan, mutta miehet sanoivat heille:

Kaksi enkeliä

Miksi te etsitte elävää kuolleiden joukosta? 6Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, mitä hän puhui teille ollessaan vielä Galileassa: 7’Näin pitää tapahtua: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee ylös.’

8Silloin he muistivat hänen sanansa. 
9Kun naiset palasivat haudalta, he ilmoittivat tämän kaiken niille yhdelletoista ja kaikille muille. 10Ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Magdalan Maria, Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut heidän kanssaan olleet naiset. 11Apostolit pitivät kuitenkin naisten puheita joutavina eivätkä uskoneet heitä. 12Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle. Hän kurkisti hautaan ja näki siellä ainoastaan käärinliinat. Sitten hän lähti pois ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut. 
13Samana päivänä oli kaksi opetuslasta matkalla Emmaus-nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen stadionmitan päässä Jerusalemista. 14He puhelivat keskenään kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut. 15Kun he siinä keskustelivat ja pohdiskelivat, Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssaan. 16Mutta heidän silmänsä olivat kuin sokaistut, niin etteivät he tunteneet häntä. 
17Hän kysyi heiltä:

jeesus

Mistä te siinä kävellessänne puhelette?

He pysähtyivät murheellisina, 18ja toinen heistä, nimeltään Kleopas, vastasi hänelle:

Kleopas

Oletko sinä Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka ei tiedä, mitä siellä on näinä päivinä tapahtunut?

19Hän kysyi heiltä:

Mitä sitten?

He vastasivat:

Kleopas & Kleopaksen seuralainen

Sitä, mitä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teoissa ja sanoissa Jumalan ja koko kansan edessä. 20Meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet. 21Mutta me toivoimme, että hän olisi se, joka lunastaa Israelin. Kaiken tämän lisäksi tänään on jo kolmas päivä siitä, kun se tapahtui. 22Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme saattaneet meidät hämmennyksiin. He kävivät varhain aamulla haudalla 23mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Kun he palasivat, he kertoivat nähneensä enkelinäyn. Enkelit olivat sanoneet hänen elävän. 24Jotkut niistä, jotka olivat meidän kanssamme, lähtivät haudalle ja huomasivat asian olevan juuri niin kuin naiset olivat sanoneet, mutta Jeesusta he eivät nähneet.

25Silloin Jeesus sanoi heille:

jeesus

Voi teitä ymmärtämättömiä! Kuinka hitaita te olettekaan sydämessänne uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet. 26Eikö Kristuksen pitänyt juuri näin kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa?

27Ja alkaen Mooseksesta ja kaikista profeetoista hän selitti heille, mitä kaikissa kirjoituksissa oli hänestä sanottu. 
28Kun he lähestyivät kylää, jonne olivat matkalla, Jeesus oli kulkevinaan edemmäksi, 29mutta miehet pidättelivät häntä sanoen:

Kleopas & Kleopaksen seuralainen

Jää meidän luoksemme, sillä kohta on ilta ja päivä on jo päättymässä.

Niin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. 30Kun hän oli aterialla heidän kanssaan, hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen heille. 31Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat Jeesuksen. Mutta hän katosi heidän näkyvistään. 32He sanoivat toisilleen:

Kleopas & Kleopaksen seuralainen

Eikö meidän sydämemme ollutkin palava, kun hän puhui meille tiellä ja avasi meille Kirjoitukset? 

33Saman tien he nousivat ja palasivat Jerusalemiin. He tapasivat koolla ne yksitoista ja muut, jotka olivat heidän kanssaan. 34Nämä sanoivat:

Yksitoista opetuslasta

Herra on todella noussut ylös, ja hän on ilmestynyt Simonille!

35He puolestaan kertoivat, mitä tiellä oli tapahtunut ja miten he olivat tunteneet Jeesuksen, kun hän mursi leivän. 
36Heidän vielä puhuessaan näistä asioista Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi:

jeesus

Rauha teille!

37He säikähtivät ja joutuivat pelon valtaan luullen näkevänsä hengen. 38Mutta Jeesus sanoi heille:

jeesus

Miksi olette järkyttyneitä, ja miksi teidän sydämeenne nousee epäilyksiä? 39Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä itse tässä olen. Koskettakaa minua ja katsokaa! Ei hengellä ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minulla olevan.

40Näin sanoessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. 41Mutta kun he ilon tähden eivät vieläkään uskoneet vaan olivat ihmeissään, hän kysyi heiltä:

jeesus

Onko teillä täällä mitään syötävää?

42He antoivat hänelle palan paistettua kalaa. 43Ja hän otti sen ja söi heidän nähtensä. 
44Jeesus sanoi heille:

jeesus

Tätä tarkoittivat minun sanani, jotka puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne. Kaiken sen pitää käydä toteen, mitä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa, profeetoissa ja psalmeissa.

45Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään Kirjoitukset. 
46Ja hän sanoi heille:

jeesus

Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, 47ja parannusta syntien anteeksiantamiseksi on saarnattava hänen nimessään kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. 48Te olette tämän todistajat. 49Ja minä lähetän teille sen, minkä minun Isäni on luvannut. Mutta pysykää te tässä kaupungissa, kunnes teidät puetaan voimalla korkeudesta.

50Sitten Jeesus vei heidät pois, lähelle Betaniaa, ja kohottaen kätensä hän siunasi heidät. 51Siunatessaan heitä hän erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen. 
52He kumartuivat palvomaan häntä ja palasivat sitten Jerusalemiin suuresti iloiten. 53Ja he olivat alati temppelissä ja ylistivät Jumalaa.

OPENING THE WORD

• What do you like about this portion of Scripture?
• What do you observe about the ways of God?
• What do you observe about the key characters in this portion of Scripture?
• What response are you wanting to make in light of these observations?