951Kun Jeesuksen ylösottamisen aika oli täyttymässä, hän kääntyi Jerusalemia kohti mennäkseen sinne. 52Edellään hän lähetti sananviejiä. Nämä lähtivät matkaan ja menivät erääseen samarialaisten kylään valmistelemaan hänen tuloaan. 53Mutta siellä ei otettu häntä vastaan, koska hän oli menossa Jerusalemiin. 54Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes huomasivat sen, he sanoivat:
Opetuslapsi Jaakob & opetuslapsi Johannes
Herra, tahdotko, että käskemme tulen langeta alas taivaasta ja tuhota heidät?
55Mutta Jeesus kääntyi ja nuhteli opetuslapsia [ja sanoi:
jeesus
Te ette tiedä, minkä hengen omia te olette.56Ihmisen Poika ei tullut ihmisten sieluja hukuttamaan vaan pelastamaan ].
Sitten he lähtivät toiseen kylään.
57Heidän kulkiessaan tiellä joku sanoi Jeesukselle:
Joku tienkulkija
Minä seuraan sinua, minne ikinä menet.
58Jeesus sanoi hänelle:
jeesus
Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole paikkaa, mihin hän päänsä kallistaisi.
59Eräälle toiselle hän sanoi:
jeesus
Seuraa minua!
Tämä sanoi:
Joku tienkulkija
Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni.
60Mutta Jeesus sanoi hänelle:
jeesus
Anna kuolleiden haudata kuolleensa! Mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa.
61Vielä eräs toinen sanoi:
Joku tienkulkija
Minä lähden seuraamaan sinua, Herra. Salli minun kuitenkin ensin käydä sanomassa jäähyväiset kotiväelleni.
62Hänelle Jeesus sanoi:
jeesus
Ei kukaan, joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ole kelvollinen Jumalan valtakuntaan.
101Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentäkaksi muuta ja lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja kylään, johon hän itse aikoi mennä. 2Hän sanoi heille:
jeesus
Eloa on paljon mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä sadonkorjuuseensa. 3Menkää! Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. 4Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua älkääkä kenkiä. Älkää tervehtikö ketään tiellä. 5Kun astutte sisään johonkin taloon, sanokaa ensiksi: ’Rauha tähän taloon!’ 6Jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne jää lepäämään hänen ylleen. Ellei ole, se palaa teille. 7Jääkää siihen taloon ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.
8Kun tulette kaupunkiin, jossa teidät otetaan vastaan, syökää, mitä teille tarjotaan, 9parantakaa siellä olevat sairaat ja julistakaa: ’Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.’ 10Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei oteta vastaan, menkää sen kaduille ja sanokaa: 11’Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut, me karistamme teille takaisin. Mutta tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle!’ 12Minä sanon teille: Sodomalla on sinä päivänä helpompaa kuin sillä kaupungilla.
13Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Jos ne voimateot, jotka ovat tapahtuneet teidän keskellänne, olisivat tapahtuneet Tyroksessa tai Siidonissa, ne olisivat jo kauan sitten kääntyneet säkissä ja tuhkassa istuen. 14Mutta Tyroksella ja Siidonilla on tuomiopäivänä helpompaa kuin teillä. 15Entä sinä, Kapernaum, korotetaanko sinut muka taivaaseen? Ei, alas tuonelaan sinun on astuttava! 16Joka kuulee teitä, kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut. Mutta joka hylkää minut, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt.
17Ne seitsemänkymmentäkaksi palasivat iloiten ja sanoivat:
72 opetuslasta
Herra, riivaajatkin ovat meille alamaisia sinun nimesi tähden.
18Jeesus sanoi heille:
jeesus
Minä näin, kuinka Saatana lankesi alas taivaasta kuin salama. 19Katsokaa, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään teitä vahingoita. 20Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaisia, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.
21Sillä hetkellä Jeesus riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi:
jeesus
Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä, että olet salannut nämä viisailta ja älykkäiltä mutta olet ilmoittanut ne lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt. 22Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu kuin Isä tiedä, kuka Poika on. Eikä sitä, kuka Isä on, tiedä kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
23Jeesus kääntyi erikseen opetuslastensa puoleen ja sanoi:
jeesus
Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette! 24Minä sanon teille: monet profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.
25Muuan lainoppinut, joka tahtoi panna Jeesuksen koetukselle, nousi ja kysyi:
Lainopettaja
Opettaja, mitä minun pitää tehdä, että perisin iankaikkisen elämän?
26Jeesus sanoi hänelle:
jeesus
Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinka sen luet?
27Hän vastasi:
Lainopettaja
Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, kaikella voimallasi ja kaikella ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
28Jeesus sanoi:
jeesus
Oikein vastasit. Tee se, niin saat elää.
29Mutta mies tahtoi osoittaa olevansa vanhurskas ja kysyi Jeesukselta:
Lainopettaja
Kuka sitten on minun lähimmäiseni?
30Jeesus vastasi hänelle:
jeesus
Muuan mies kulki Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui rosvojen käsiin. He riisuivat hänet ja pieksivät haavoille. Sitten he lähtivät pois ja jättivät hänet virumaan puolikuolleena. 31Sattumalta kulki muuan pappi samaa tietä, mutta nähdessään miehen hän meni tien toista laitaa ohi. 32Samoin leeviläinen: kun hän tuli paikalle ja näki miehen, hänkin meni tien toista laitaa ohi.33Mutta kun eräs sitä tietä matkustava samarialainen tuli paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. 34Hän meni miehen luo, vuodatti öljyä ja viiniä haavoihin ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja hoiti häntä. 35Seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Pidä hänestä huolta, ja jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä maksan ne sinulle palatessani.’ 36Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli rosvojen käsiin joutuneen miehen lähimmäinen?
37Lainoppinut vastasi:
Lainopettaja
Se, joka osoitti hänelle laupeutta.
Jeesus sanoi hänelle:
jeesus
Mene ja tee sinä samoin!
38Heidän vaeltaessaan eteenpäin Jeesus tuli erääseen kylään. Muuan nainen, nimeltään Martta, otti hänet luokseen. 39Martalla oli sisar, jonka nimi oli Maria. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. 40Martta taas ahersi palvellen vieraita monin tavoin. Hän meni Jeesuksen luo ja sanoi:
Martta
Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan vieraita? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.
41Mutta Herra vastasi:
jeesus
Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet monista asioista, 42mutta vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.
111Jeesus oli eräässä paikassa rukoilemassa. Kun hän oli lopettanut, eräs hänen opetuslapsistaan sanoi:
Yksi opetuslapsi
Herra, opeta meitä rukoilemaan, niin kuin Johanneskin opetti opetuslapsiaan.
2Jeesus sanoi heille:
jeesus
Kun rukoilette, sanokaa: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. [Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.] 3Anna meille päivittäin meidän jokapäiväinen leipämme. 4Anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velkaa. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen [vaan päästä meidät pahasta].
5Vielä hän sanoi heille:
jeesus
Ajatelkaapa, että joku teistä menee keskellä yötä ystävänsä luo ja sanoo hänelle: ’Ystäväni, lainaa minulle kolme leipää. 6Eräs ystäväni on matkallaan poikennut luokseni, eikä minulla ole mitään, mitä tarjoaisin hänelle.’ 7Toinen vastaa sisältä: ’Älä häiritse minua! Ovi on jo lukossa, ja lapseni ovat kanssani nukkumassa. En voi nousta antamaan sinulle.’ 8Minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle sen tähden, että hän on ystävä, hän nousee kuitenkin siksi, että toinen hellittämättä pyytää, ja antaa hänelle niin paljon kuin hän tarvitsee.
9Niinpä minä sanon teille: Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. 10Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. 11Kuka teistä on sellainen isä, joka pojan pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen 12tai hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin? 13Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat.
14Kerran Jeesus ajoi ulos riivaajan, joka oli mykkä. Kun riivaaja oli lähtenyt, mykkä mies alkoi puhua, ja väkijoukot hämmästyivät. 15Muutamat sanoivat:
Väkijoukko
Beelsebulin, riivaajien päämiehen, avulla hän ajaa ulos riivaajia!
16Toiset taas tahtoivat panna hänet koetukselle ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta. 17Mutta Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille:
jeesus
Jokainen valtakunta, joka riitaantuu itsensä kanssa, tuhoutuu, ja talo kaatuu talon päälle. 18Jos siis Saatana riitaantuu itsensä kanssa, kuinka hänen valtakuntansa voi pysyä pystyssä? Tehän sanotte minun ajavan riivaajia ulos Beelsebulin avulla. 19Jos minä ajan riivaajia ulos Beelsebulin voimalla, kenen voimalla teidän lapsenne sitten ajavat niitä ulos? Sen tähden he tulevat olemaan teidän tuomareitanne.20Mutta jos minä ajan riivaajia ulos Jumalan sormella, silloinhan Jumalan valtakunta on tullut teidän luoksenne.
21Kun väkevä mies aseistettuna vartioi kartanoaan, hänen omaisuutensa on turvassa. 22Mutta kun häntä väkevämpi hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, tuo väkevämpi riisuu hänet kaikista aseista, joihin hän luotti, ja jakaa häneltä riistämänsä saaliin. 23Joka ei ole minun kanssani, on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.
24Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, se kuljeskelee vedettömillä seuduilla etsien lepopaikkaa mutta ei löydä. Silloin se sanoo: ’Minä palaan asuntooni, josta lähdin.’ 25Kun se tulee, se löytää asunnon lakaistuna ja järjestettynä. 26Silloin se käy hakemassa seitsemän muuta henkeä, jotka ovat pahempia kuin se itse. Sisään päästyään ne jäävät sinne asumaan. Ja sen ihmisen tila on lopussa pahempi kuin alussa.
27Jeesuksen näin puhuessa korotti eräs nainen kansanjoukosta äänensä ja sanoi hänelle:
Eräs nainen väkijoukosta
Autuas se kohtu, joka on sinua kantanut, ja autuaat ne rinnat, joita sinä olet imenyt!
28Mutta Jeesus sanoi:
jeesus
Niin, autuaita ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä.
29Kun kansaa tuli yhä enemmän koolle, Jeesus rupesi puhumaan:
jeesus
Tämä sukupolvi on paha sukupolvi. Se tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonan merkki.30Niin kuin Joona oli merkki niiniveläisille, niin on Ihmisen Poikakin oleva merkkinä tälle sukupolvelle. 31Etelän kuningatar herää tuomiolle yhdessä tämän sukupolven miesten kanssa ja on heille tuomioksi, koska hän tuli maan ääristä saakka kuulemaan Salomon viisautta. Mutta tässä on enemmän kuin Salomo! 32Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja ovat sille tuomioksi, koska he kääntyivät Joonan saarnan vaikutuksesta. Mutta tässä on enemmän kuin Joona!
33Ei kukaan sytytä lamppua ja pane sitä piiloon vaan lampunjalkaan, jotta sisään tulevat näkisivät valon. 34Sinun silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu, mutta kun silmäsi on viallinen, ruumiisi on pimeä. 35Pidä siis varasi, ettei valo, joka sinussa on, ole pimeyttä. 36Jos koko ruumiisi on valaistu eikä siinä ole mitään pimeää osaa, se on kokonaan valaistu, aivan kuin lamppu valaisisi sinut kirkkaalla loisteellaan.
37Jeesuksen vielä puhuessa muuan fariseus pyysi häntä luokseen aterioimaan. Hän meni sisälle ja asettui aterialle. 38Mutta fariseus ihmetteli nähdessään, ettei Jeesus peseytynyt ennen ateriaa. 39Silloin Herra sanoi hänelle:
jeesus
Te fariseukset kyllä puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolelta, mutta sisältä te olette täynnä riistoa ja pahuutta. 40Te mielettömät! Eikö hän, joka on tehnyt ulkopuolen, ole tehnyt sisäpuolenkin? 41Antakaa siis almuksi se, mikä on sisällä. Silloin kaikki on teille puhdasta. 42Voi teitä, te fariseukset! Te annatte kymmenykset mintuista, ruudanlehdistä ja kaikenlaisista vihanneksista mutta laiminlyötte oikeudenmukaisuuden ja Jumalan rakkauden. Näitä teidän pitäisi noudattaa eikä noita muitakaan laiminlyödä. 43Voi teitä, te fariseukset! Te rakastatte etumaisia istuimia synagogissa ja tervehdyksiä toreilla. 44Voi teitä! Te olette kuin merkitsemättömät haudat, joiden päällä ihmiset tietämättään kävelevät.
45Silloin eräs lainoppineista vastasi hänelle:
Lainopettaja
Opettaja, noin puhuessasi sinä häpäiset myös meitä.
46Jeesus sanoi:
jeesus
Voi teitäkin, te lainoppineet! Te kasaatte ihmisten päälle taakkoja, joita on vaikea kantaa, mutta itse te ette koske niihin sormellannekaan.47Voi teitä! Te rakennatte hautamuistomerkkejä profeetoille, jotka teidän isänne ovat tappaneet. 48Näin te siis olette isienne tekojen todistajia ja hyväksytte ne: he tappoivat profeetat, ja te rakennatte muistomerkit. 49Siksi Jumalan Viisaus onkin sanonut: ’Minä lähetän heidän luokseen profeettoja ja apostoleja. Muutamia heistä he tappavat ja toisia vainoavat.’ 50Niinpä tältä sukupolvelta vaaditaan kaikkien profeettojen veri, joka on vuodatettu maailman perustamisesta asti, 51Aabelin verestä aina Sakarjan vereen asti, hänen, joka surmattiin alttarin ja pyhäkön välillä. Niin, minä sanon teille: se vaaditaan tältä sukupolvelta. 52Voi teitä, te lainopettajat! Te olette ottaneet tiedon avaimen. Itse te ette ole menneet sisälle, ja sisälle meneviä te olette estäneet.
53Jeesuksen lähtiessä sieltä kirjanoppineet ja fariseukset alkoivat ahdistaa häntä kiivaasti ja urkkia häneltä monenlaisia asioita 54koettaen saada hänet sanoistaan ansaan.