Opetus Oikeasta Opetuslapseudesta

LUUKAS 12:1-13:9

img

121Kun väkeä oli sillä välin kokoontunut tuhatmäärin, niin että ihmiset tallasivat toisiaan, Jeesus rupesi puhumaan ensin opetuslapsilleen:

jeesus

Varokaa fariseusten hapatusta, tekopyhyyttä. 2Ei ole mitään peitettyä, mikä ei paljastu, eikä mitään kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi. 3Sen tähden, mitä te sanotte pimeässä, se kuullaan päivänvalossa, ja mitä te kammioissa kuiskaatte korvaan, se julistetaan katoilta.
4Minä sanon teille, ystävilleni: älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät sen jälkeen voi tehdä mitään enempää. 5Minä osoitan teille, ketä teidän tulee pelätä: pelätkää häntä, jolla on valta tappaa ja sen jälkeen syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille: häntä pelätkää. 6Eikö viittä varpusta myydä kahdella kuparilantilla? Silti Jumala ei ole unohtanut yhtäkään niistä. 7Jopa kaikki teidän päänne hiuksetkin on laskettu. Älkää siis pelätkö, te olette arvokkaampia kuin paljot varpuset.
8Minä sanon teille: Jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika on tunnustava Jumalan enkelien edessä. 9Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se tullaan kieltämään Jumalan enkelien edessä. 10Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi, mutta sille, joka pilkkaa Pyhää Henkeä, ei anteeksi anneta. 11Kun teitä viedään synagogiin ja viranomaisten ja esivallan eteen, älkää olko huolissanne siitä, miten tai millä puolustautuisitte tai mitä sanoisitte. 12Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän on sanottava.

13Joku kansanjoukosta sanoi Jeesukselle:

Joku väkijoukosta

Opettaja, sano veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön.

14Mutta Jeesus vastasi hänelle:

jeesus

Ihminen! Kuka on asettanut minut teidän tuomariksenne tai jakomieheksenne?

15Sitten hän sanoi heille:

jeesus

Olkaa valppaat ja karttakaa kaikenlaista ahneutta, sillä ihmisen elämä ei riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä olisi ylen määrin.

16Ja hän kertoi heille vertauksen:

jeesus

Rikkaan miehen maa tuotti hyvin. 17Hän mietti mielessään: ’Mitä minä teen, kun minulla ei ole paikkaa, mihin kokoaisin satoni?’ 18Sitten hän sanoi: ’Minäpä teen näin: puran aittani, rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken viljani ja omaisuuteni. 19Sitten sanon itselleni: Sieluni, nyt sinulla on varastossa paljon hyvää moneksi vuodeksi. Lepää, syö, juo ja iloitse!’ 20Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä mieletön! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois. Kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?’ 21Näin käy sen, joka kerää aarteita itselleen mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan luona.

22Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

jeesus

Sen tähden minä sanon teille: älkää olko huolissanne hengestänne, siitä mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, siitä mitä päällenne pukisitte. 23Onhan henki enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet.
24Katselkaa korppeja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole varastoa eikä aittaa, ja silti Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon arvokkaampia te olettekaan kuin linnut! 25Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? 26Jos siis ette pysty näinkään vähäiseen asiaan, mitä te muusta murehditte?
27Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat. Eivät ne tee työtä eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. 28Jos siis Jumala näin pukee ruohon, joka tänään kasvaa kedolla mutta huomenna joutuu uuniin, kuinka paljon ennemmin hän pukee teidät, te vähäuskoiset!
29Älkää siis etsikö, mitä söisitte tai joisitte, älkääkä murehtiko.30Näitä kaikkia maailman kansat tavoittelevat. Teidän Isänne kyllä tietää, että te näitä tarvitsette. 31Etsikää hänen valtakuntaansa, niin teille annetaan lisäksi myös nämä. 32Älä pelkää, sinä pieni lauma, sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.
33Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja. Hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, ehtymätön aarre taivaisiin, minne varas ei ulotu ja missä koi ei turmele. 34Missä on teidän aarteenne, siellä on myös sydämenne.
35Olkoot kupeenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. 36Olkaa niiden ihmisten kaltaisia, jotka odottavat herraansa, milloin hän palaa häistä, jotta he heti avaisivat hänelle oven, kun hän tulee ja kolkuttaa. 37Autuaita ovat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy, asettaa heidät aterioimaan ja menee palvelemaan heitä. 38Autuaita ovat ne palvelijat, jotka hän tapaa näin tekemästä, tulipa hän sitten toisella tai kolmannella yövartiolla! 39Ymmärrätte kai, että jos talon isäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan. 40Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.

41Niin Pietari kysyi:

simon pietari

Herra, koskeeko tämä vertaus ainoastaan meitä vai kaikkia ihmisiä?

42Herra vastasi:

Jeesus

Kuka siis on se uskollinen ja järkevä taloudenhoitaja, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta palvelusväestään ja antamaan jokaiselle määräosan viljaa ajallaan? 43Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan tapaa näin tekemästä! 44Totisesti minä sanon teille: tämä asettaa hänet koko omaisuutensa hoitajaksi. 45Mutta jos palvelija ajattelee sisimmässään: ’Herrani tulo viivästyy’ ja alkaa lyödä palvelijoita ja palvelustyttöjä, syödä, juoda ja juopotella, 46niin tuon palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei osaa odottaa, ja hetkenä, jota hän ei tiedä, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman kohtalon kuin epäuskoisille.
47Palvelijaa, joka tietää herransa tahdon mutta ei valmistaudu eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, piestään monilla lyönneillä. 48Sitä taas, joka tekee tietämättään sellaista, mikä ansaitsee lyöntejä, piestään vähemmän. Jokaiselta, jolle on paljon annettu, siltä paljon kysytään, ja jolle on paljon uskottu, siltä myös enemmän vaaditaan.
49Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle, ja kuinka tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt! 50Mutta minut on kasteella kastettava, ja kuinka ahtaalle joudunkaan, ennen kuin se on täytetty! 51Luuletteko, että olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? En suinkaan, sanon teille, vaan riitaa! 52Sillä tästedes samassa talossa viisi riitaantuu keskenään: kolme kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, 53isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtään vastaan ja tytär äitiään vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiaan vastaan.

54Sitten Jeesus sanoi kansalle:

jeesus

Kun näette pilven nousevan lännestä, te sanotte heti: ’Tulee sade’, ja niin tuleekin. 55Ja kun näette etelätuulen puhaltavan, te sanotte: ’Tulee helle’, ja niin tuleekin. 56Te tekopyhät! Maan ja taivaan ilmiöitä te kyllä osaatte arvioida, kuinka sitten ette osaa arvioida tätä aikaa? 57Miksi ette jo itse osaa päätellä, mikä on oikein?
58Kun menet riitapuolesi kanssa oikeuteen, yritä matkalla päästä sovintoon hänen kanssaan, ettei hän raahaisi sinua tuomarin eteen ja tuomari luovuttaisi sinua oikeudenpalvelijalle ja ettei oikeudenpalvelija heittäisi sinua vankilaan. 59Minä sanon sinulle: sieltä sinä et pääse, ennen kuin maksat viimeisenkin kolikon.

131Samaan aikaan muutamat paikalla olevista kertoivat Jeesukselle niistä galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhrieläintensä vereen. 2Jeesus vastasi heille:

jeesus

Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat syntisempiä kuin kaikki muut galilealaiset, koska he saivat näin kärsiä? 3Minä sanon teille: eivät suinkaan! Mutta ellette käänny, samoin te kaikki tuhoudutte. 4Entä ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun torni kaatui Siloassa heidän päälleen? Luuletteko, että he olivat syyllisempiä kuin kaikki muut ihmiset, jotka asuvat Jerusalemissa? 5Minä sanon teille: eivät suinkaan! Mutta ellette käänny, samoin te kaikki tuhoudutte.

6Jeesus kertoi tämän vertauksen:

jeesus

Eräällä miehellä oli viinitarhassaan istutettuna viikunapuu. Hän meni etsimään siitä hedelmiä mutta ei löytänyt. 7Silloin hän sanoi viinitarhan hoitajalle: ’Jo kolmena vuotena olen käynyt etsimässä hedelmiä tästä viikunapuusta mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois! Miksi se vielä saisi laihduttaa maata?’ 8Mutta viinitarhan hoitaja vastasi hänelle: ’Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi. Sillä välin minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. 9Ehkäpä se ensi vuonna tekee hedelmää. Jos ei, niin käske sitten hakata se pois.

imgimg

KYSYMYKSIÄ, KYSYMYKSIÄ, KYSYMYKSIÄ

  • Listaa moninaiset esille nousseet kysymykset tässä kappaleessa. Kuka niitä tekee? Kenelle ne on tehty?
  • Oletko koskaan kysynyt tämänkaltaisia kysymyksiä? Milloin? Keneltä?
  • Nostaako tämä kappale mitään tuoreita kysymyksiä esiin omassa sydämmessäsi ja mielessäsi? Mitä ne ovat?
  • Kirjoita luotettavalle mentorille kysymys, joka tulee mieleen tästä kappaleesta.
FINNISH

© 2018 SourceView LLC.
11