1711Ollessaan matkalla Jerusalemiin Jeesus kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla. 12Kun hän oli menossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. Nämä jäivät seisomaan loitommaksi, 13korottivat äänensä ja huusivat:

Kymmenen spitaalista

Jeesus, mestari, armahda meitä!

14Heidät nähdessään Jeesus sanoi heille:

jeesus

Menkää näyttämään itsenne papeille.

Ja mennessään he puhdistuivat. 
15Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, 16heittäytyi kasvoilleen Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. 17Niin Jeesus kysyi:

jeesus

Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän ovat? 18Eikö ollut muita, jotka olisivat kääntyneet takaisin ylistämään Jumalaa, kuin tämä muukalainen?

19Ja hän sanoi miehelle:

jeesus

Nouse ja mene. Uskosi on parantanut sinut.

20Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi heille:

jeesus

Ei Jumalan valtakunta tule silmin nähtävällä tavalla, 21eikä voida sanoa: ’Se on täällä’ tai ’Se on tuolla’, sillä Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.

22Sitten Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

jeesus

Tulee aika, jolloin te toivotte näkevänne edes yhden Ihmisen Pojan päivistä mutta ette saa nähdä. 23Teille sanotaan: ’Hän on tuolla’ tai ’Hän on täällä.’ Älkää lähtekö minnekään älkääkä juosko kenenkään perässä. 24Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika päivänään oleva. 25Mutta sitä ennen hänen pitää kärsiä paljon, ja tämä sukupolvi hylkää hänet.
26Niin kuin oli Nooan päivinä, niin on oleva myös Ihmisen Pojan päivinä. 27Ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, ja vedenpaisumus tuli ja tuhosi heidät kaikki. 28Käy samoin kuin kävi Lootin päivinä. Ihmiset söivät ja joivat, ostivat ja myivät, istuttivat ja rakensivat. 29Mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, taivaasta satoi tulta ja tulikiveä, ja se tuhosi heidät kaikki.
30Samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy. 31Sinä päivänä älköön se, joka on katolla ja jolla on tavaroita talossa, astuko alas noutamaan niitä, älköönkä se, joka on pellolla, palatko takaisin. 32Muistakaa Lootin vaimoa!
33Joka yrittää turvata elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä kadottaa, pelastaa sen. 34Minä sanon teille: Sinä yönä on kaksi samalla vuoteella: toinen otetaan, toinen jätetään. 35Kaksi naista on yhdessä jauhamassa: toinen otetaan, toinen jätetään. 36[Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään.]

37Opetuslapset kysyivät:

opetuslapset

Missä, Herra?

Hän vastasi:

jeesus

Missä on raato, sinne kokoontuvat korppikotkat.

181Jeesus kertoi heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla lannistumatta. 2Hän sanoi:

jeesus

Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei pelännyt Jumalaa eikä piitannut ihmisistä. 3Siinä kaupungissa oli myös leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luokseen ja sanoi: ’Auta minua saamaan oikeus riitapuoltani vastaan.’ 4Pitkään aikaan tuomari ei tahtonut, mutta sitten hän sanoi mielessään: ’Vaikka en pelkää Jumalaa enkä piittaa ihmisistä, 5niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan häntä saamaan oikeuden, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni.’

6Niin Herra sanoi:

jeesus

Kuulkaa, mitä tuo väärämielinen tuomari sanoo! 7Eikö sitten Jumala hankkisi oikeutta valituilleen, kun nämä yötä päivää huutavat häntä avukseen. Viivyttäisikö hän heiltä apuaan? 8Minä sanon teille: hän hankkii heille oikeuden viipymättä. Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?

9Muutamille, jotka olivat vakuuttuneita omasta vanhurskaudestaan ja halveksivat muita, Jeesus kertoi tämän vertauksen:

jeesus

10Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus ja toinen publikaani. 11Fariseus asettui seisomaan ja rukoili itsekseen näin: ’Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, en myöskään sellainen kuin tuo publikaani. 12Minä paastoan kahdesti viikossa ja annan kymmenykset kaikesta, mitä ansaitsen.’13Mutta publikaani seisoi taempana eikä tohtinut kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.’ 14Minä sanon teille: hän meni kotiinsa vanhurskautettuna, tuo toinen ei. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään.

15Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, että hän koskettaisi heitä. Sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia, 16mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi:

jeesus

Sallikaa lasten tulla minun luokseni älkääkä estäkö heitä, sillä heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. 17Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.

18Eräs hallitusmies kysyi Jeesukselta:

Rikas nuorimies

Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, että perisin iankaikkisen elämän?

19Jeesus vastasi hänelle:

jeesus

Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin. 20Käskyt sinä tiedät: älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä sano väärää todistusta, kunnioita isääsi ja äitiäsi.

21Mutta hän sanoi:

Rikas nuorimies

Kaikkea tätä olen noudattanut nuoruudestani asti.

22Tämän kuultuaan Jeesus sanoi hänelle:

jeesus

Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua.

23Kun mies kuuli tämän, hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli hyvin rikas. 24Nähdessään hänen tulevan murheelliseksi Jeesus sanoi:

jeesus

Kuinka vaikeaa onkaan niiden, joilla on paljon omaisuutta, päästä sisälle Jumalan valtakuntaan! 25Helpompi on kamelin mennä läpi neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.

26Ne, jotka sen kuulivat, kysyivät:

Väkijoukko

Kuka sitten voi pelastua?

27Hän vastasi:

jeesus

Mikä on ihmisille mahdotonta, se on mahdollista Jumalalle.

28Silloin Pietari sanoi:

simon pietari

Me olemme luopuneet kaikesta, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua.

29Jeesus sanoi heille:

jeesus

Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut kodista tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista 30ja joka ei saisi tässä ajassa monin verroin takaisin ja tulevassa maailmanajassa iankaikkista elämää.

31Jeesus otti luokseen ne kaksitoista ja sanoi heille:

jeesus

Me menemme nyt ylös Jerusalemiin, ja kaikki, mitä profeetat ovat kirjoittaneet Ihmisen Pojasta, käy toteen. 32Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häväistään ja hänen päälleen syljetään. 33Kun he ovat ruoskineet häntä, he tappavat hänet, mutta kolmantena päivänä hän nousee ylös.

34Mutta opetuslapset eivät ymmärtäneet tästä mitään. Tämä asia oli heiltä salattu, eivätkä he käsittäneet, mitä sanottiin. 
35Kun Jeesus lähestyi Jerikoa, tien vieressä istui sokea mies kerjäämässä. 36Kuullessaan kansanjoukon kulkevan ohi hän kyseli, mitä oli tekeillä. 37Hänelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli menossa ohi. 38Silloin hän huusi:

Sokea Bartimeus

Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!

39Edellä kulkevat nuhtelivat häntä, jotta hän olisi hiljaa, mutta hän huusi vielä kovemmin:

Sokea Bartimeus

Daavidin Poika, armahda minua!

40Jeesus pysähtyi ja käski taluttaa hänet luokseen. Kun hän oli tullut lähelle, Jeesus kysyi häneltä:

jeesus

41Mitä tahdot minun tekevän sinulle?

Mies vastasi:

Sokea Bartimeus

Herra, että saisin näköni takaisin.

42Niin Jeesus sanoi hänelle:

jeesus

Saa näkösi. Uskosi on parantanut sinut.

43Siinä samassa hän sai näkönsä ja seurasi Jeesusta ylistäen Jumalaa. Ja kaikki, jotka sen näkivät, antoivat kiitoksen Jumalalle.
191Jeesus tuli Jerikon kaupunkiin ja kulki sen läpi. 2Siellä oli mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja oli rikas. 3Hän halusi nähdä, kuka Jeesus oli, mutta ei voinut väkijoukon takia, koska oli pienikokoinen. 4Niinpä hän juoksi edelle ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen, joka kulkisi siitä ohi. 5Tultuaan sille paikalle Jeesus katsoi ylös ja sanoi:

jeesus

Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää olla sinun kodissasi.

6Sakkeus tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan. 7Tämän nähdessään kaikki nurisivat sanoen:

Väkijoukko

Syntisen miehen luo hän meni majailemaan.

8Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle:

sakkeus

Katso, Herra, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja keneltä olen jotakin kiristänyt, sille maksan nelinkertaisesti takaisin.

9Niin Jeesus sanoi hänestä:

jeesus

Tänään on pelastus tullut tälle perhekunnalle, onhan hänkin Abrahamin poika.10Sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.

11Niille, jotka olivat tätä kuulemassa, Jeesus kertoi vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja monet luulivat, että Jumalan valtakunta ilmestyisi aivan pian. 12Hän sanoi:

jeesus

Muuan jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itselleen kuninkuuden ja palatakseen sitten takaisin.13Hän kutsui luokseen kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen minaa hopeaa ja sanoi: ’Asioikaa näillä, kunnes minä palaan.’ 14Mutta hänen maanmiehensä vihasivat häntä ja lähettivät hänen peräänsä lähetystön sanomaan: ’Emme tahdo tätä miestä kuninkaaksemme.’
15Kun hän oli saanut kuninkuuden ja palannut takaisin, hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille oli antanut hopean, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut. 16Ensimmäinen tuli hänen eteensä ja sanoi: ’Herra, sinun hopeasi on tuottanut kymmenen minaa lisää.’ 17Kuningas sanoi hänelle: ’Hyvä on, sinä hyvä palvelija. Koska olet ollut vähimmässä uskollinen, saat hallita kymmentä kaupunkia.’ 18Toinen tuli ja sanoi: ’Herra, sinun hopeasi on tuottanut viisi minaa lisää.’ 19Hänelle kuningas sanoi: ’Sinä saat hallita viittä kaupunkia.’ 20Vielä tuli yksi ja sanoi: ’Herra, tässä on sinun hopeasi. Olen säilyttänyt sitä liinaan käärittynä. 21Minä näet pelkäsin sinua, koska olet ankara mies. Sinä otat sen, mitä et ole tallettanut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.’ 22Kuningas sanoi hänelle: ’Omien sanojesi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä kelvoton palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan sen, mitä en ole tallettanut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt. 23Miksi et siis vienyt hopeaani rahanvaihtajalle, niin että palattuani olisin voinut nostaa sen korkoineen?’ 24Vieressä seisoville kuningas sanoi: ’Ottakaa häneltä pois se hopea ja antakaa sille, jolla on kymmenen minaa.’25He sanoivat hänelle: ’Herra, hänellä on jo kymmenen minaa.’ 26Kuningas jatkoi: ’Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on. 27Mutta nuo viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaakseen – tuokaa heidät tänne ja teloittakaa minun edessäni.’

KÄSKYJÄ & LUPAUKSIA

• What God-given instructions do you note in this portion of Scripture?
• Put yourself in the original setting and creatively think about what it might have been like to receive this instruction. How does this relate to you where you live and work today?
• What God-inspired hope do you note in this portion of Scripture? How can you grow to have more of this in your own life?
• Commit yourself to tell a friend about what this hope means for you today.